Aamulla läksin joutessani torilla käymään, torit on mielenkiintoisia paikkoja.
Pyhäpäivänä on vähän hiljaisempaa.
Monet miehet kävivät ostamassa kukkakimput kotiin. 
Minä päätin lähteä sinne Karostaa katsomaan. Se on mielenkiintoinen kaupunginosa, tai oikeastaan kaupunki.
Viimeksi kun kävin tämä silta oli remontissa, ei päässyt ylitse.
Nyt se avataan laivoille jonkun kerran päivässä.
Silta vie yli Karostan kanavan.
Tuo on kanavaa maallepäin, se on käsittääkseni osin käsin kaivettu.
Tämä kuva on merelle päin. Kaukana häämöttää uloin aallonmurtaja. Se on valtavan kokoinen rakennelma. Se sana Karosta tulee sanoista kara joka on sota, sekä satama joka on osta. Eli karaosta, sotasatama, karosta.
Hienoja rakennuksia joita ei ole saatu säilytettyä. Tässäkin katto tullut jo sisään. Ikkunat ja ovet on muurattu kiinni ettei vandaalit käy. Kaikissa on muuten pihat niitetty, ei kasva pujoa eikä pensasta.
Vanhoja kävelyteitä, ne on näköjään alunperin olleet tiilipintaisia. Neuvostoaikana lyöty asfaltti päälle.
Nuo vanhat tsaarinajan rakennukset on komeita, nämä neuvostohirvitykset on kauheita. 
Näitä molempia on kymmeniä ja kymmeniä, varmaankin satoja yhteensä. Joillekin neuvosto elementtitaloille on saatu villa päälle ja rappaus. Toiset on samanlaisia kuin valmistuessaan, rakennusvaiheessa ei oikein saanut tolkkua, että puretaanko tätä vai rakennetaanko.
Kirkkoa kävin katsomassa, panin kynttilän palamaan.
Tämä mies päivysti kirkon portilla, hihkaisi ”helou mister.” Kysyi mistä olen, sanoin että arvaa. Ensimmäinen arvaus oli puolalainen, toinen ruotsalainen ja kolmas oli suomalainen. No autoin niin paljon että viittasin kädellä pohjoiseen. Tahtoi tietysti rahaa, tälläkertaa annoin sen euron miehelle.
Minä huristelin fillarilla ympäriinsä ja ihmetelin. Tämä on muuten vanha sairaala, joka toimi neuvostoaikana vankilana. Kovana sellaisena.
Kävin vielä uudestaan katsomassa tätä pohjoista aallonmurtajaa. Se pitää olla järeää tekoa että kestää myrskyt.
Näitä autotalli osuuskuntia on ripoteltu kaikkialle entisen neuvostoliiton alueelle. 
Aika kyhäelmiä, tavaraa ei ollut saatavilla ja talli oli saatava. Olen Eestissä jutellut paljon vanhojen ihmisten kanssa, uskomattomia kertomuksia neuvostoajoista. Miten mikään ei toiminut, mutta kaikki järjästyi.
Käytössä olevia teollisuusratoja Karostan kanavan laidoilla.
Jossain taas oli varoituslaitteet, muttei kiskoja tien yli. Oikean puoleinen semafoori on junille.
Olihan siellä pöpelikössä kiskot. Joskus kauan sitten oli liikuttu.
Jokapaikassa on portit ja aidat. Tämä on joku vanha sotasatama.
Kävin vielä taivastelemassa rautatieasemalla. Hieno on asema.
Juna Riiasta tulee Liepajaan perjantaina, takaisin sunnuntaina. Ei mene hyvin tällä rataosuudella. Rahtia kyllä kulkee.
Kävelin tuonne Lotte kahvilaan ja sanoin että anna minulle ruokaa, olen nälkäinen.
Fillari on pakattu, kilometrejä tuli 25.
Nyt olen vähän kahden vaiheilla, lähden vai en lähde…