myrskyä satama-altaassa

Lauantaina oli Kalevilla talkoot. Kaksi nosturia nosteli veneitä vesille. Näiltä pojilta homma kyllä hoitui. Aikaa oli varattu 10 minuuttia/vene. Päivänmittaan saivat 80 venettä veteen. Uskomaton määrä.Seuraavalle päivälle ei sitten jäänytkään paljoa.

Tuollaista lupasi.

Tuo katkoviiva on ennustetta. Yöllä heräsin kello 2 kun alkoi ravistella. Keulaköydet narskui kun sivutuuli heilutti paattia satamassa. Näyttää muutamaan otteeseen käyneen keskituulet päälle 20 metrissä. Myrskyraja jäi kuitenkin muutamankymmenen sentin päähän. Tuo vedenkorkeus kävi -65 sentissä, lähti nousemaan sen jälkeen.

Näkyi tuolla Piritan lahdella muutama käyvän purjeita kokeilemassa. Eestiläiset oli saanut veneensä vesilla ja piti kokeilla kovantuulen purjehtimista. Kovia jätkiä, täytyy sanoa.

Minä haahuilin rannalla katselemassa. Jumankekka näiden venäläisten vekottimia. Näillä on leikkikalut täällä talven, nyt tuotu ulos vesillelaskua varten. Tuo on sen näköinen että jos tuo köli vähänkin johonkin osuu, se kyllä lähtee irti. No, tuo sponsorilla Gazpromilla  kyllä on rahaa uudet ostaa. Noita on tuolla hallissa useampiakin.

Luulen että tunne kivelle ajossa voi olla sama kuin minulla kun luottouistin jää pohjaan kiinni. No ostetaan uusi, kaupastahan noita saa, ainakin tilauksesta.Kävin myös Maarjamäellä, täällä Eestin historian museossa katselemassa. Oli Eesti 100 näyttely.

Siellä oli myös kaikkea mielenkiintoista, kuten museoissa aina. Muunmuassa tämä pieni pussi Eestin multaa.

Mies nimeltä Enno Piir alkoi miehityksen jälkeen metsäveljeksi. Jäi kiinni ja lähetettiin siperiaan, vankilaa 25 vuotta paukahti. Mies ehti ottaa mukaansa taskuun kotimaansa multaa ja säilöi sitä kuin kalleinta aarretta. Vannotti kaikille että kun kuolen niin viskatkaa se mukaani hautaan. Ei uskonut koskaan pääsevänsä takaisin Eestiin. Mies jaksoi kuitenkin ja 1957 pääsi takaisin kotimaahan. Säilöi kuitenkin multaansa, kun oli jo kantanut mukanaan niin kauan. Enno kuoli 2006, haudattiin kotimaan multaan, tämä taskussa kannettu multa jouti museoon.

Minä odottelen satamakapteenia, pitäisi vähän neuvotella…

 

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.