Kävin katsomassa kovien miesten ja naisten kilpailun lähtöä. Numeroita oli johonkin 1500 asti. Hirveä häslinki kun 135km lähtöön valmistaudutaan. 
Minulla on tukevat jalat, mutta nämä ovat ammattilaisia.
Minulla sai aika täysi, aika alkoi vuolata yli äyräiden. Soitin taksin ja veräjästä taksille. Koira kuunteli tarkkaavaisesti kun sanoin, ”Tulen tagasi, valva maja.”
No tämä jäi katsomaan kun taksi jälleen vei kulkurin.
Tälläkertaa loppumatka sujui Go bussin siivellä. Hyvä bussi sekin. Tallinnasta piritaan ja veneelle.
Viereistä venettä puunataan, äijä on jo tunnin pessyt painepesurilla paattiaan.
Minä katson pohjoiseen ja luotan että tuuli tulee ja vie minut meren yli. Kuljen tuulen tiellä, en mieron tiellä…