Yöllä tulee maahan kaste, kaikki on märkää. Ilma on kyllä hieno kotikaupungissani Tartossa.
Kävin aamulla vähän kävelemässä ja katselemassa.
Iltapäivällä kävelin tuohon risteykseen odottamaan. 
Koira jäi hämmästyneenä odottamaan, mihin ne nyt lähti?
Ensimmäinen bussikyyti ei kelvannut. Tämä oli uusi Go bussifirman kaupunkibussi. Hyvä ja halpa liikkumisväline.
Mutta tuo seuraava oli se jota odotin. Kaimari ajoi uudella bussillaan ja otti kyytiin.
Hieno, sähköovet ja kaikki. Automaattivaihteet ja Kaimar osaa ajaa tasaisesti, mutta rivakasti. Hän käy paljon tilausajoja heittämässä autollaan. Eestissä, Venäjällä, Valkovenäjällä, joskus Ruotsissa ja Suomessakin.
Läpi laajojen peltoaukeiden, vanhoja kolhoosipeltoja.
Maaseutua pari tuntia ajoa.
Pieniä kirkonkyliä matkalla.
Tarkistin vielä että liput olivat tallella. Olivat.
Tuosta teltta-portista pääsi läpi lippua näyttämällä. Periaatteessa siitäkin myytiin lippuja, mutta vain periaatteessa. Sillä kaikki liput oli loppuunmyyty jo aikaa sitten.
Siinä oli puhvetti, yllättävän edullista. Ruokaa lautasellinen 6 euroa, kahvi ja täytekakku 3 euroa.
Kiittelin onneani, edellispäivänä satoi vettä ihan kaatamalla kun kävin Venäjällä kääntymässä, tänään oli hieno päivä.
Sitten hiphop lauteille istumaan. 
Paljon ihmisiä. Kaikki halusivat nähdä Nipernaadin.
Ja katso Toomas Nipernaadi hyppäsi lavalle ja alkoi tapahtua. Pari kertaa meinasin kiljaista riemusta, pari kertaa tahtoi silmät saada märjäksi. Lopussa , melkein 3 tunnin esityksen lopussa Ingrid tuli ja toi Nipernaadille takin ja lakin ja kengät. Sanoi, että syksy on tullut, Nipernaadin on aika tulla kotiin. Ihmiset joiden keskellä Nipernaadi silloin oli, kysyivät: Oletteko te Katariina Jee? Ei, minä olen Ingrid Nipernaadi. 
Oli jo pimeä kun esitys loppui, siellä oli hyvät valaistukset. Minä tykkäsin tästä esityksestä, nämä ovat viimeiset tätä lavastusta. Oli viimeinen aika tulla katsomaan.
Autot odottivat ihmisiä kotimatkalle, minä hyppäsin Kaimarin kyytiin. En siis tuohon vanhaan bensamoottori Gaziin. Päivä ehti vaihtua ennenkuin kotona, tänään on uusi päivä, Tuli palaa hännän alla, uudet bussiliput ostettu ja yöllä nukuttu. Matka elämässä jatkuu, vähän kuin Toomas Nipernaadilla…..