Niin minä läksin Riian kaupungista moottorilla jokea alavirtaan. Aurinko alkoi nousta ja kaupunki herätä. 
Hiiliproomua hinattiin kahdella hinaajalla. Se muuten liikkui minua kohti. Etummainen hinaaja veti ahteri edellä, takimmainen jarrutteli ja ohjasi hännässä keula edellä. 
Myös tullaisia suuria nostureita puskettiin johonkin.
Purjeet ylös joesta päästyä ja komeasti auringossa, vauhtia 4 ja 6.5 solmun välillä. 
Merivartiosto kävi minut ja tuon saksalaisen tunnistamassa. Ei ne mitään kyselleet, kiikaroivat vain.
Katselin että aallonmurtajan kärjen viereen on uponnut laiva. 
Perskuta, kun olin vieressä se perhanan laivanhylky tempaisi valtaventtiilin auki ja hurautti nenän edestä. Olin aivan ällikällä lyöty, se näytti hylyltä ja ui niin syvälläkin.
Niin, paikan nimi on Roja.
Tässä kännykän löytämä viimeinen säätiedoitus. Ah, ei se ole viimeinen, kaikuu jotenkin ikävästi. Se on viimeisin…