Jos ei huvita veneillä, niin voi käydä Nautica nimisessä ostokeskuksessa. Se on ihan siinä D terminaalin vieressä.
Autio on keskus kun suomalaiset eivät käy ostomatkoilla. Muutama hassu ihminen haahuili.
Törmäsinhän minä tuttuihinkin. Meripelastus-seuran porukka oli tankkaamassa laivaa. Kapteenin kanssa ollaan välillä törmätty meremessuilla kuressaaressa.
Pensa-automaatti antaa tankata 100 eurolla kerrallaan luottokortilla. Kapteeni tahtoi 800 litraa, eli osto tehdään 8 kertaa. En tiedä oliko se luottokortista kiinni, vai automaatin oikkuja. Aika karski pelastusmasiina on miehillä. Kertoivat että ei tule suomenlahdelle sellaista myrskyä ettei tuolla pärjää.
Sinne lähti sitten koneet ryskyttäen pelastusmasiina.
Minä lähdin huvikseni autolla kaupungille.
Ei huvita veneillä, odotan että vähän lämpenee.
Päädyin Baltijaamalle, rautatieasemalle. Minä en voi ylittää kiskoja katsomatta molempiin suuntiin.
Ei voi kävellä yli, vaikka kiskoja on jäänyt tuollainen 15metrin pätkät. Olen niin monta kertaa nähnyt kun ihmiset kävelee kiskojen yli katsomatta, minä en sitä voi tehdä. Olenkohan jotenkin neuroottinen?
Mutta siinähän seisoo Stadlerin Flirt.
Ja aikataulussa lukee että juna lähtee kohta Paldiskiin. Minuutti sen jälkeen olisi Tarton juna lähtenyt. Kiireinen mies, ei jouda minuuttia odottaa junaa. Hyppään ensimmäiseen oljenkorteen kiinni. Perskutarallaa, siitä on aikaa vissiinkin 10 vuotta kun olen siellä käynyt viimeksi. Vetäisin silloin polkupyörällä Tallinnasta sinne.
Eikun kiipesin Flirtin selkään.
Eipä ole paljon ihmisiä liikeellä, sovin hienosti mukaan.
Konduktööri kävi myymässä minulle lipun. Katsen ikkunasta maisemia
Junalla on kiva matkustaa, olen matkustellut kymmeniätuhansia kilometrejä ihan vain huvikseni.
Junassa istuminen rauhoittaa mielen, jotenkin samanlailla kuin purjehtiminen hiljaisessa tuulessa.
Lopuksi saavuin Paldiskiin, asema oli hyljätty.
Kävin vähän kävelemässä kaupungilla, pitkiä pitkiä suoria katuja. Yksitoikkoinen kaupunki.
Hotelli nimeltä Valkea laiva oli suljettu. Kun kävin fillarilla niin asuin siinä.
Kävelin tuon pubin ohitse. Mies tuli ja kysyi jotain venäjäksi, kerroin etten ymmärrä venäjää. Sitten kysyi eestiksi: ”Tuletko pubiin?” Ei en tule, en tiedä miksi tämä sitä kysyi minulta. Mies meni sitten yksin sinne pubiin.
Alta pari tuntia minä siellä haahuilin. Kirkossa kävin kun ovi oli auki, ostin kynttilän ja laitoin palamaan. Minä olen kova kirkossa kävijä, aina kirkon ovenkahvassa kiinni, kun kohdalle satun.
Oli aika aloittaa junamatka takaisin Tallinnaan.
Baltijaaman torilla kävin vielä.
Meidän Gruusia keittiö, sinne heti.
Gruusian keitto nimeltä Hartsho, hyvä soppa.
Illaksi vaihtui tämäkin päivä. Lupaa ilmaennutajat vettä tuulta ja räntää. Taidan lähteä käymään Tartossa, ei ole purjehdus ilmaa luvassa…