Sopivaa tuulta odottaa

Tässä yksipäivä satuin olemaan veneen kannella ja näin että tuollainen pieni vene tuli myötätuulessa satamaa kohti.

Niillä ei se veneen perässä ollut perämoottori toiminut, tulivat vähän purjetta keulassa nostettuna aika kovaa. Yrittivät ottaa poijusta kiinni vauhdissa, eivät saaneet köyttä solmuun. Paatti liikkui niin rivakasti ja mitään hakaa ei tietysti ollut. Käsin ei jaksa pientäkään venettä pitää poijussa kiinni tällä tuulella.

Niinhän se ajautui kyljittäin laituriin hyppäämään tuulen puolelle. Minä viskasin omia lepuuttajia pari väliin vielä ettei näiden vene aivan hajoa. Satamakapteeni tuli apuun ja vei näiden punaisen polypropeeni pyykkinarun poijuun. Sitten vetivät toisella köydellä kumiveneellä lähemmäksi poijua veneen, sitten ei enää mitään hätää ollutkaan.

Näillä takaköysinä samaa 6mm pyykkinaruköyttä ja alkoivat sitoa venettä takaa kiinni. Minä heitin näille Latvian pojille yhden vanhan skuuttiköyden, että ota tämä. Yksi toinen naapuri antoi toisen köyden.  Minusta tuossa veneessä on jonkinlainen sisäkonekin, nähtävästi sekin hajalla. Nyt vene seisoo tuossa tyhjillään, nähtävästi kone on korjattavana ja miehistö toipumassa meren ylityksestä.

Nämä jahtklubin vanhat kelmit naureskelivat, kun kohtasimme rannalla. Kysyivät miten minä kokoajan olen paikalla kun jotain sattuu? Tuuli on jo vaipunut, osa veneistä on häipynyt. Vieraita on minä, pari muutakin Suomalaista, joista toisella Ahvenanmaan lippu. Pari Eestiläistä Tallinnasta ja Latvialaiset. Loput onkin paikallisten veneitä Pärnusta.

Tässä ei ole majakkaa lähellä, jossa saisi käydä esittämässä toivomuksia tuultenjumalille. Tuollainen kirkko olisi, sen terävästä kupolista myös lähtisi rukoukset rivakasti taivaalle. Mutta eihän minua pakanaa sinne lasketa.Kuka muuten tuntee lipun? Hep, tuttu lippu. Olen käynyt siellä.

Odottelen Pärnussa sopivaa tuulta, oikeaa voimakkuutta ja suuntaa. Tiedän sen tulevan ennemmin tai myöhemmin. Ennustusten mukaan ennemmin. Tänään ei vielä ole se päivä…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Sopivaa tuulta odottaa

Bussi matkalla, bussimatkalla.

Hyppäsin tuollaiseen bussiin, hurautin 50 km ja päädyin markkinoille jälleen.Tuolla oli markkinakioskissa myynnissä tuollainen Eestiläinen markkina aamupala. En minä sitä ottanut, mutta näytti joillekin maistuvan. Vodka snapsi 50 grammaa, ja tuollainen kilu voileipä. Kilu on kilohaili, piti ihan katsoa sanakirjasta.

Käväisin markkinoilla myös kojussa  myymässä. Yksi maalaisukko katseli itselleen lippalakkia, hintaa oli 8,50 euroa. Kysyi että tahtoo tinkiä, minä että tottakai tingitään. Aloitetaan 15 eurosta.

Ukolla suu loksahti auki, mitä, tässähän on hinta 8,5, minä että sinähän tahdoit tinkiä. Aikamme keskusteltuamme päädyimme hintaan 8,50 euroa.Käväisin Tarton kaupungissa, meillä oli koiran kanssa jälleen kohtaamisen riemu.

Tuolla koiralla on kyllä tappajan luonne. Silmää räpäyttämättä, kun näkee ampiaisen käy kimppuun. Milläs muuten koira ampiaista alkaa tappamaan kuin hampailla. Hampaat kalahtavat yhteen kun tavoittaa ampiaista. aika usein onnistuukin saamaan hengiltä.

En minä hirviäisi ampiaista suuhun ottaa. Tällä oikein silmät alkavat leimuamaan, kun kuulee surinaa.

Heti aamusta taas Elektritakso vei rändurin….

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Bussi matkalla, bussimatkalla.

Nenä tuuleen Pärnussa

Saikohan kamera hiekkaa sisäänsä Jurmalassa, kun se objektiivin suojaverho takertelee? Sen jälkeen on tökkinyt, nyt lopetti kokonaan toimimisen. Aloin etsimään korjaajaa. Tallinnasta löysin firman johon soitin, äijä on eläkkeellä oleva kamera korjaaja. Ensimmäiseksi totesi ettei ole Helsingissä, vastasin etten minäkään. Tunsi aksentista suomalaiseksi.

Kun vihdoin päästiin asiaan sovittiin, että lähetän postiautomaattiin Tallinnaan kameran. Uskoi saavansa kuntoon. Kysyin hinnasta, kertoi ottavansa 13 euroa tunti työstä. Kuulostaa rahanpesulta.

Minä oleilen Pärnussa ja odotan jälleen sopivaa tuulta. Vanha kilpapurjehtija Viktor oli vakipaikallaan rannalla istumassa. Ilahtui kun näki, kysyi joko tulet Pärnu jahtklubin jäseneksi. Nyt lupasin harkita.

Panen tähän muutaman vanhan kuvan, uusia saa kyllä puhelimellakin. On vähän kiire ei jouda kuvaamaan. Lähden bussimatkalle, tulen takaisin…..

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Nenä tuuleen Pärnussa

Sovellutus

Nyt on viimekäynnin jälkeen Kihnuun laitettu tuollaiset tarrat, satamamaksun saa maksaa puhelimella. Puhelimeen pitää joku sovellutus laittaa. Mikä se sovellutus on? Minusta sovellutus kaikuu jotenkin kuin joku viritys. Jos ei ole oikein kapineita eikä tarvikkeita eikä osaamista, tehdään joku sovellutus, rautalankaviritys. Ei sovellu, teenpäs sovellutuksen.

Näyttää muuten sääennusteet lännenpuoleisia tuulia. Toistakymmentä metrisiä tuulia niin pitkälle kuin ennusteet näyttävät. Pitäisiköhän tehdä sovellutus, sillä purjehtijat saisivat itselleen tilata sellaisia tuulia kuin tahtovat. Rahat minulle ja minä lupaan järjestää tuulen. Pienellä kirjoitettuja tekstejä ehdoista ei kukaan lue kuitenkaan.

Yöllä oli navakka tuuli ja vesisade. Aallonmurtaja suojasi niin että mastoon vain tuuli osui. Osui niin kovasti että vene kallistui ja pöydällä vesipullo nurin.

Sade lakkasi niin minä läksin kohti Pärnua purjeella. Jossain vaiheessa taas alkoi hirvittää. Isopurje alas ja fokalla eteenpäin.Tuollaisen lukeman sain kuvattua. Myöhästyin, sekuntia aiemmin mittarissa oli 9,2 solmua, keulapurjeella.  Pärnussa tuulimittari näyttää  7.1 tuulta. Siinä on kyllä jotain vikaa. Ei vene 7.1 tuulessa liiku tuohon malliin, eikä tuuli ulvo vanteissa….

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Sovellutus

Yli Liivinlahden

Vielä edellisiltana ennen lähtöä Rojasta kävin maksamassa sen toisen yön. Neito hotellin kassalla voivotti että olivat ottaneet liian vähän rahaa. Se maksamani 10 euroa oli kuulemma 0-8 tunnin parkkimaksu. Yöltä pitäisi maksaa 20 euroa.

Minä etten tahdo jälkikäteen maksaa enempää, tämä että no olkoon, maksat nyt tästä jälkimmäisestä yöstä 2o euroa. Minä että lähden aamulla kello 4 jälkeen, siihen on alle 8 tuntia, maksan sen. Tämä pyöritteli päätään, kysyin että tuleeko sinulle tästä ongelmia? Ei kuulemma tule, sovittiin että se 2 yötä oli yhteensä 20.Tuuli oli aamulla noussut, tai siis tuuli koko yön. Purjeet ylös ja myötäiseen. Kohta piti kyllä isopurje laskea, kun oli niin myötäinen ja ei jaksanut kokoaikaa peräsimessä istua. Autopilotti ei osannut mainingissa viedä isopurjeen kanssa.Aurinkin nousi. Laivojakin näkyi muutamia. Yhden kanssa pääsin vähän lähemmäksikin.Se oli tankkeri nimeltään NO SMOKING. niin luki suurella komentosillan seinässä. Ruhnun saaren sivuutin näköetäisyydeltä.Lopuksi saavuin Kihnuun. 60 merimailia mittarissa.

Satamassa oli sama tomera täti satamakapteenina kuin viimeksi tullessa. Tuossa veneen edessä olevassa sähkötolpassa ei ollut jännitettä, kun panin töpselin kiinni. Katsoin että tolpassa ei ole sulakkeita. Menin rannan sähkökaappiin, jonka ovessa oli kahva jolla kannen sai auki. Kaapin ovi oli vielä raollaankin. Täti satamakapteeni näki ja juoksi, että ei saa koskea sähkökaappiin. Ehdin nostaa vikavirtasuojan ylös ennen kuin sai täti näppinsä väliin.

Yritin sanoa että nyt se toimii, tämä pauhasi että sähkömies pitää tilata. No tilaa sähkömies, kerro kuitenkin että yksi kulkija nosti sen tötsän ylös. Ei jaksanut odottaa ilman sähköjä, että sähkömies mantereelta lautalla tulee tekemään sekunnin työn. Mitähän se sähkömies mahtaa sinulle sanoa kun tulee tuollaisen asian takia? Täti läksi puhisten pois…

 

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Yli Liivinlahden

Mutainen joki

Täällä Liivinmaalla Liivinlahden rannalla lupasivat eilen ukkosia. Ei tullut kuitenkaan, kuuma kyllä oli. No ei ollut ukkosista niin väliksikään.

Tämä Roja on kirkonkylä Liivinlahden rannalla. Sana Roja on vanhaa Liivinkieltä, tarkoittaa mutaista jokea. Sitä tämä joki onkin. Liivinkieli on kuollut kieli, sitä ei enään kukaan puhu äidinkielenään. Oppia sitä saa kyllä vaikkapa Tarton yliopistossa, jos haluaa kuollutta kieltä oppia. Minä jo osaankin sen yhden sanan, mutainenjoki.Täällä Rojassa oli mahtava kalastuskolhoosi, Banga neuvostoaikaan. Tässä kalastusmuseoon entistetty johtajan entisen huoneen sisustus.On täällä vieläkin kalastus troolareita ja kalanjalostusta. Jalostus tarkoittaa että kala perataan ja keitetään ja laitetaan purkkiin. Koirien jalostus taas on jotain muuta.

Kokosin veneeseen vähän kevyempää ruokaa, lähden eteenpäin. Tämä lahti on sen verran pieni että johonkin rantaan osuu vuorokauden sisällä.

Troolarit lähtevät liikkeelle ja minä. Ei ole kuin vähän pimeä, aurinko nousee tunnin päästä…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Mutainen joki

Rojahti Rojaan

Niin minä läksin Riian kaupungista moottorilla jokea alavirtaan. Aurinko alkoi nousta ja kaupunki herätä. Hiiliproomua hinattiin kahdella hinaajalla. Se muuten liikkui minua kohti. Etummainen hinaaja veti ahteri edellä, takimmainen jarrutteli ja ohjasi hännässä keula edellä. Myös tullaisia suuria nostureita puskettiin johonkin.Purjeet ylös joesta päästyä ja komeasti auringossa, vauhtia 4 ja 6.5 solmun välillä. Merivartiosto kävi minut ja tuon saksalaisen tunnistamassa. Ei ne mitään kyselleet, kiikaroivat vain.Katselin että aallonmurtajan kärjen viereen on uponnut laiva.

Perskuta, kun olin vieressä se perhanan laivanhylky tempaisi valtaventtiilin auki ja hurautti nenän edestä. Olin aivan ällikällä lyöty, se näytti hylyltä ja ui niin syvälläkin.

Niin, paikan nimi on Roja.

Tässä kännykän löytämä viimeinen säätiedoitus. Ah, ei se ole viimeinen, kaikuu jotenkin ikävästi. Se on viimeisin…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Rojahti Rojaan

Läks

Nyt on tullut vedettyä Riiassa fillarilla.Trippi näyttää 298km, tämä on tullut täällä ajettua. Säästin sen 2 km vajaaksi ettei kyllästy, tulen joskus vielä takaisin.

On täällä muitakin fillaristeja. Outoja kapineita.Vanhankaupungin mukulakivikadulla törmäsin tuollaiseen retkeilijään. Tällä oli mahtipyörä. Panin oman fillarini viereen vertailuksi. Lähti mahtipyörällään eteenpäin kovaa, niin että ihmiset lakosivat kauhusta sivulle. Mikä lie luuli olevansa.

Tämä satama alkaa kyllä hajoamaan. Laiturilankkuja on korjattu sieltä mistä jonkun jalka on läpi mennyt. Ei ole raskittu koko lankkua vaihtaa, on vaihdettu välillä metrin pätkä, jätetty vielä tuollaiseksi lentopediksi pää.

Vessat on välillä tukossa, venäläinen siivooja kirosi aamulla, että ihmiset heittävät pönttöön vessapaperit. Eivät osaa lukea, tuossa roskiksessa lukee että ”for used paper.” Paperit pitää laittaa vessapaperi koriin.

Olisi täällä kaupungilla toinenkin satama, mutta tämä on paremmalla paikalla. En valita, mutta kuitenkin…

Olen kerännyt veneeseen ruokaa.

Vettä tankkiin.

Uudet merikartan kopiot, näillä löydän tien uusiin seikkailuihin. Tuo keskellä on muuten Riianlahti.

Kadulta löysin jonkun kadottaman kompassin. Väänsin sen irti ja otin mukaani. Kompassista katsoin suuntaa, näyttää jotain NW. On oikea suunta, uusiin seikkailuihin.

Siipi, tai siis kaksi siipeä nousi. Tai vielä kerran, yksi nousi ja yksi laski. Yksi siipi on suoraan, kaksi on luovia mutkan kautta. Nyt kyllä epäilen, että olisi pitänyt olla vain yksi siipi ylhäällä.Laituri jäi melko tyhjäksi. Yksi suomalainen, Saksalainen, Ranskalainen ja Latvialainen jäi.

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Läks

Jelgavan jokilaivurit

Tuli vastustumaton halu lähteä junailemaan. Ostin itselleni ja fillarille liput edestakaisin Jelgavan kaupunkiin. Matkaa jotain 50km paikkeilla, minun edestakainen lippu maksoi 3,71 ja fillarin 1.11 euroa.Fillari junaan ja menoksi.Nämä vanhat Latviassa tehdyt, neuvostoliiton aikaiset ER2 vehkeet on aika tilavia.Penkkejä sopii 3 puolelleen.  Uusiin vehkeisiin pakataan ihmiset paljon tiukempaan. Uutta tilatessa iskee ahneus.Jelgavassa on vanhan menneen ajan loistoa.

Tuolla Jelgavan Jahtklubilla kävin. Siellä oli vain vartiokopissa neito. Meillä ei oikein löytynyt yhteistä kieltä.Yritin kysellä että mihin purjeveneellä pääsee masto ylhäällä. Ylävirtaan muutaman sata metriä. Alavirtaan pääsee parinkymmenen kilometrin paikkeilla, sillat joka puolella vastassa. Onpa sinnikkäitä purjehtijoita kun tuota väliä sahaavat. ei näissä mitään mastonkaato systeemiä ollut.

Sitten tuli nälkä.

Kävin syömässä paikallisessa itsepalvelu kuppilassa. Maksoi melkein 4 euroa kanafile juustolla, perunat ja salaatti, sekä jugurtti.

Täälläpäin maailmaa itsepalvelu tarkoittaa että otetaan tarjotin, siihen lautanen ja kerätään ruokaa lautaselle. Tarjottimella kannetaan ruokalautaset pöytään. Sitten tarjotin viskataan tarjotinkärryyn tai tyhjään naapuripöytään. Sitten syödään lautaset pöydällä asetettuina. Paremmissa tarjoilu paikoissa on sitten ihan pöytäliinatkin, tällaisessa itsepalvelu syöttölässä ei kuitenkaan.

Täälläpäin itsepalvelu ei tarkoita sitä että odotettaisiin, saati sitten kyltillä patistettaisiin asiakasta viemään itse astiat tiskiin. Kyllä täällä joka kuppilassa on siihen ihan tiskaajat palkattuna.

No ehkä joku amerikkalais hapatuksellinen Hesburger hampurilaispaikka voi olla sellainen.

Olen alkanut seurailla säätiedoituksia, tänään  tulee saderintama, mahdollisesti ukkosta….

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Jelgavan jokilaivurit

Lakritsi löytö

Kävin veneen tankkaamassa, tai siis kanisterin täytin tankkiin ja kannun hain täyteen. Juhannuksena tankkasin viimeksi, sen jälkeen on tullut 374 mailia mittariin. Polttoainetta kulunut 15 litraa. Aika vähän maileja, mutta ei kai se pääasia ole. On eletty kuin on osattu ja tahdottu.

Itseni myös tankkasin. Lakritsi on oikeastaan ainoa mitä suomesta kaipaan. Sattumalta löysin kauppakeskuksesta näitä. Tänään on hyvä päivä.

Nyt laiturilla on enää tavallisia reissaajia. Viimeinen näistä kohtaajista oli surullisen hahmon ritari. Kävi vielä minulle kertomassa että ottaa vhf radiolla yhteyden Enguraan ja sanoo että veneensä syväys on 1.65metriä.

Minä toivottelin hyvää matkaa, annoin neuvoksi että kerro näille sitten riittävän ajoissa. Viimeistään parituntia ennen kuin olet kohdalla, että ennättävät valmistautua. Ettei tule yllätyksenä….

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Lakritsi löytö