Suomenlinnassa, jälleen kerran.

Aamulla heräsin ennen kello kuutta.Läksin kävelemään Suomenlinnaan ja katselemaan kaunista aamua. Helsinkiä on kiva katsella horisontissa.Häikäisevän hienoa.Sotamuseossa oli myös avointen ovien päivät. Kävin katselemassa kuinka silloin joskus elettiin ja vaikeuksista selvittiin.

Kävelin suomenlinnan opastuskeskuksen ohi ja huomasin että opastettu kierros saareen alkaa. Näytin kassalla kriisinhallinta veteraani korttiani ja tyttö hämääntyi ja myi minulle lastenlipun. Tunnin verran opasneito kiersi saarta ja kertoi historiasta.Minulle historiasta kiinnostuneelle ei tunti kyllä riitä. Jos olisi ollut mahdollista, olisin saanut aikaa kulumaan kaksi viikkoa. Ihan mielenkiintoista tämäkin silti oli. Päivän lopuksi purjeet ylös ja kokka koilliseen niin että vaahto ahterista lentää. Menoa eikä meininkiä.Lopuksi päädyin tällaisen tutun laiturin päähän jälleen. Panin saunaan sytykkeeksi rahaa ja kohta kiuas oli kuuma….

 

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomenlinnassa, jälleen kerran.

Kohtasin Prinsessan

Aamusta purjeet ylös ja merelle. Vähän on jo nuo purjenumerot haalistuneet, kuten myös laivurin hiukset. Aurinkoa on molemmat saaneet. Silti molemmat vielä hengissä. Vallisaaren yli korsteenit näkyvät kun laivat Kustaanmiekasta ulos lähtevät.Yhtäkkiä näin laivojen joukossa tuttavan, Prinsessa Anastasia.  Prinsessa Anastasia on jaloa sukua, Romanova.  Tiemme kohtaavat missä milloinkin, samoin kuin sen Viking Amorellan kanssa. Kun kohtaa kaikenlaisten Starien tai Megastarien ne unohtaa, mutta kun kohtaa jalosukuisen prinsessan kanssa sen muistaa.Lopuksi matkani jatkui ja päädyin Suomenlinnaan. Suomenlinnassa tuommoinen, mikä lie Prinsess oli laiturissa. Katselin että veneen nimi on Fat Lady, kannella istuksi täti. Sitä piirrosta nimen vieressä mietin, että se oli tämä täti kauan sitten.

Myöhemmin kun kuvasin venettä, samassa tajusin että nimi on First Lady, ei Fat lady. No ehkä se oli tämän omistajan prinsessa. Jokaisella on oma Prinsessa, tai ainakin pitäisi olla…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Kohtasin Prinsessan

Älä tule paha päivä, tule hyvä päivä.

Vähän kuin kesäloma, ainut ettei sitä lomaa kuitenkaan ole. Ei ole kun ei ole oikein tullut tehdyksi palkkatyötäkään. Täysin joutilaana ei kuitenkaan osaa olla.

Hyvät ystävät, eläkeukkojen talkooporukka, oli ajatellut minuakin, vaikken talkoisiin päässytkään.Nämä höyryllä ja kahvilla käyvät veteraanit olivat malttaneet minullekin jättää talkoiden rääppiäisiä.Tällaisia talkoita ei usein saa, kun saa täytyy pitää järki päässä eikä ahnehtia. Sama kuin jäätelö, siitä pitää(pitäisi) osata nauttia, eikä tempaista kerralla koko annosta kitusiin.

Maltoin mieleni ja jätin myös myöhemmäksi ajaksi itselleni tekemistä. Näille muille paikalla olijoille vannotin että nämä ovat minun varaamani talkootyöt. Etsikää itse omat terapia työnne jos haluatte jotain tehdä.Minulla on meri vhf radio veneessä. On lähinnä sellainen turvallisuus kapine, että saan anella apuvoimia auttelemaan, jos joku menee pahasti persiilleen. Tämän lähettimen antenni on tuolla maston huipussa, 15metrin korkeudessa. Sieltä se kuuluu kaikkein parhaiten.

Mutta jos tulee paha päivä, tai siis se oikein paha yö, jota en koskaan tahtoisi vastaan tulevan, voi olla masto ja antenni meressä ja äijä yksin yöllä itämerellä. Radio on silloin käyttökelvoton ja mastotkin tuppaa kaatumaan pahalla ilmalla.

Minulla on sellainen filosofia ja lapsen usko, että johonkin sellaiseen asiaan, jota haluan ehdottomasti välttää valmistaudun. Mietin vähän toimintamallia ja selviytymiskeinoja niin lopuksi sitä asiaa ei sitten tapahdukkaan. Syyn ja seurauksen lain ketjun etenemisen saa pysäytettyä tuolla pienellä etukäteis miettimisellä ja valmistautumisella.

On siis kyse riskien todennäköisyydestä ja tapahtuman seurauksista. On todennäköistä että hyttynen puree ja paukama. Riski suuri mutta seuraus pieni. Jos masto menee nurin ja viestivälineet toimimattomat, on riski pieni mutta seuraukset suuret.

Sain kerran tuollaisen vhf piiskan lahjaksi, tai siis pelastin roskikseen joutumasta.Johto oli poikki antennin juuresta, ostin antennijohtoa ja virittelin johtoon jatkon.Nyt minulla on vara antenni sen pahan päivän varalle, kaapelin päässä liitin ja saan sen radioon kiinni.Kokeiltu on, vara-antenni toimii, silloin tiedän etten joudu sitä koskaan käyttämään….

 

 

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Älä tule paha päivä, tule hyvä päivä.

Pysytkö kartalla

Käväisin pienimuotoisissa talkoissa satamassa, joka oli joskus kotisatamani.Tunsin oloni kotoiseksi kun huomasin että meistä tolvanoista veneilijöistä pidetään vielä huolta. Muunmuassa tuo laituri loppui hienoon kaiteeseen. Kaidehan pitää olla ettei epähuomiossa tai pimeässä kävele mereen.Täällä se ei riittänyt. Kaiteeseen oli pitänyt oikein laittaa kyltti että laituri loppuu. Onko se nyt sen takia ettei joku nosta syytettä kun kävelee kaidetta päin vai miksi? Kun tälle tielle lähdetään niin niin kyllä töitä riittää kylttimaakareille.

Hyväntekijäni lahjoitti minulla kassillisen merikarttoja. Tämä oli ostanut uusia karttoja ja minä sain vanhat. Näin pienimuotoiseen maailmanmatkailuun kuin minulla, kelpaa kyllä vähän vanhemmatkin kartat. Minä löysin kerran venekerhon paperin keräyslaatikosta vanhoja ruotsin merikarttoja. Ne oli sellaisia isoja irrallisia karttoja, niillä seikkailin Tukholmassa ja Nynashamnissa ja päädyin Nortäljeen. Siellä täydensin karttakokoelmaani jälleen roskalavalta.

Näiden uusien karttojen joukossa oli karttoja myös suomen vesiltä. Karttoihin oli laitettu jopa uusia laivaväyliä. Ihmettelinkin joskus kun laivoja posotteli saaristossa oudoilla vesillä. Kyllä minun nyt kelpaa seikkailla, on jopa toiveita pysyä kartalla.Jälleen noiden voimanpesien ohi.Tuohon Kontion ahteriin oli laitettu tuollainen lippu. Minun vanhentuneiden sääntöjen mukaan se on:”Suoritan nopeuskoe ajoa.” Pitäisiköhän minun mennä vähän päivittämään myös näitä sääntöjäni, eikä pelkästään karttoja?

Missähän niitä kuivanmaankapteeni tai rantatietäjä kursseja järjestetään?

 

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Pysytkö kartalla

Shakki vaan ei Matti eikä motti

Aamu hieno aurinkoinen. Tallinnassa Piritassa purjeet ylös ja aallonmurtajan aukosta kohti pohjoista.Sinne jäi Tallinna selän taakse. Lähdin uusiin seikkailuihin. Suuntaan Suomi sulo pohjola. Tällä kertaa Eestissä kului 3.5 viikkoa. Saapas nähdä kuinka kauan Suomessa viihdyn.Kohta saavuin laivojen moottoritielle. Tuuli toi vähän liian lähelle risteystä jossa Helsinki-Tallinna ja Pietarin väylät risteävät. Laivat yrittivät minut motittaa, tai shakki termein yrittivät shakkia tai mattia. Laivoja tuli samaan aikaan 4 suunnasta.Minä otin muutaman sivu askeleen ja laivat jatkoivat omia teitään. Oli merellä muitakin kuin laivat ja minä. Etelästä suunnisti kohti pohjoista tuollainen pitkä joutsenten jono. Arvioin että satakunta joutsenta oli myös matkalla suomeen. Jatkoin matkaa joutsenten näyttämään suuntaan. Olivat niin määrätietoisen näköisiä, että tiesivät mihin ovat matkalla.

Lopuksi odotin näkeväni tuollaisen tornin, se on Helsingin majakka. Kasuuni eli pohja majakka.Se on remontissa, vastaan tuli tuollainen majakka.  Kuuntelin kun laivoille varoitettiin VHF radiossa, että kiertäkää majakka vähän kauempaa ja älkää tehkö aaltoja. Minulle ei kukaan varoitellut mitään. No ei purjevene aaltoja teekkään.

Lopuksi Isosaaren vierestä jälleen, tälläkertaa hienossa auringonpaisteessa. Tuosta voimanpesien vierestä vielä, kävin satamassa katselemassa miltä vanha kotisatama näyttää. On tästä reissusta olemassa karttaakin, siihen on vaan jäänyt Pranglin matkasta vanavettä. Reilu 3 viikkoa sitten tein saman matkan toiseen suuntaan. Silloin oli veden ja ilman lämpö +4.3 astetta. Nyt täysi kesä…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Shakki vaan ei Matti eikä motti

Odotan…

Kävin katsomassa kovien miesten ja naisten kilpailun lähtöä. Numeroita oli johonkin 1500 asti. Hirveä häslinki kun 135km lähtöön valmistaudutaan. Minulla on tukevat jalat, mutta nämä ovat ammattilaisia.

Minulla sai aika täysi, aika alkoi vuolata yli äyräiden. Soitin taksin ja veräjästä taksille. Koira kuunteli tarkkaavaisesti kun sanoin, ”Tulen tagasi, valva maja.”

No tämä jäi katsomaan kun taksi jälleen vei kulkurin.Tälläkertaa loppumatka sujui Go bussin siivellä. Hyvä bussi sekin. Tallinnasta piritaan ja veneelle.Viereistä venettä puunataan, äijä on jo tunnin pessyt painepesurilla paattiaan.

Minä katson pohjoiseen ja luotan että tuuli tulee ja vie minut meren yli. Kuljen tuulen tiellä, en mieron tiellä…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Odotan…

Haabersti

Aamulla tyyneen, autolla. Matka oli Tallinnan kaupungin Haaberstin kaupungin-osaan, jossa paikallinen kaupunginosa valtuusto oli järjestänyt ilmaisen konsertin ja markkinat. Hienosti tuon tekolammen rannalle. Eestissä on monet asiat huonosti, jotkut aivan perseellään. Jotkut taas onnistuvat hyvin. Esim Tallinna tarjoaa kaupunkilaisilleen ilmaiset bussit ja ratikat kaupungin alueella. Ehkä vähän vähentää hullua ruuhkaa.Viereen puistoon on tehty kaupunkilaisille kuntosali, näkyy olevan ihan käytössä. Joissain asioissa on hyvää tahtoa mutta joku saatanan tunari pilaa sitten hyvän idean. Tuossa on tuollainen ilmansaasteiden mittaus asema. Ovat huolissaan kun mittareiden mukaan  pölyä lentää kaupungissa. Kertoivat kaupungin isät huolissaan puisto-osastolle, että jotain pitää tehdä.Puisto osasto lähetti miehen lehtipuhaltimen kanssa puhaltamaan tolmun puistokäytäviltä ja kuivalta nurmikolta. Perkele, kyllä nyt pöly saa kyytiä.

Nyt varmaan näkevät että erityisesti aamulla kello 7 kun siivouspartiot lähtevät pölyä poistamaan, niin mittarit lyö pohjaan. Seuraavaksi varmaankin antavat miehille voimakkaammat puhaltimet ja lisäävät partioita puistoihin.

Tartossa olen pari kertaa soittanut kaupungin terävälle kärjelle ja kysynyt että meneekö tämä niin kuin olette ajatelleet? Ovat kiitelleet että kiva kun kerroit, meillä ei  ole ollut harmainta aavistusta. Taitavat tuntea jo kaupungin johdossakin sen hullun suomalaisen, joka soittaa ja sanoo että minä täällä jälleen, hei.

Lopuksi autolla yöllä kotiin. Posti, joka muuten tuo lauantaipäivinkin postin laatikkoon, oli tuonut kissanruoka annoksen. Jonkinlainen mainos. Koira söi naukumatta myös kissan ruoan…

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Haabersti

Pölyinen kaupunki

Tartossa alkoi ratta maraton. Kävin vähän reittiä katsomassa, mutta en minä ole kilpailumiehiä, tälläkään alalla. Joten kilpailkoon kilpailijat, minä ajelen omaksi ilokseni.

Minä hyppäsin autoon ja ajoin Tallinnaan, Piritan satamaan. Purjevene odotti satamassa.Aurinko paistaa, kuten aina Tallinnassa. Perskuta, koko vene yltäpäältä siitepölyssä ja hämähäkin verkoissa. Nämä verkot ovat paksuuteensa nähden tolkuttoman vahvoja. Kyllä nyt alkaa kohta olla elämässä viimeinen aika päästä purjehtimaan. Jos en kohta lähde en näistä verkoista pääsekään enään.

No on minulle jo selvinnyt suunnitelma, käyn yksillä markkinoilla vielä. Sen jälkeen käyn kääntymässä Tartossa ja sunnuntaina illalla vielä takaisin Tallinnaan. Sen jälkeen vapaus koittaa jälleen.

Saatampa käväistä jopa kaukana meren takana tuolla pohjoisessa. Täällä elää sellainen legenda että sielläkin on ihmisiä ja poroja…

 

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Pölyinen kaupunki

Kurin koiran kuri

Tänne Eestin puolelle on myös ilmestynyt sellainen outo kyltti ja liikennemerkki villitys. Tässä tapauksessa hautausmaan parkkipaikalta jatkuu kevyenliikenteen väylä.

Eestiläiset käyttää useimmiten kielletty ajosuunta merkkiä ajoneuvolla ajo merkin tilalla.  Siihen on sitten pitänyt antaa lupa haltijan luvalla ajaa autolla, nähtävästi näitä hautausmaan ajoja.

No sitten pitää antaa polkupyörille erikseen lupa ajaa kevyenliikenteen väylällä koska kielletty ajosuunta kieltää sen. Olisi jätetty vain kevyenliikenteen väylän merkki ja kyllä ne oikeutetut ja oikeuttamattomat olisivat sinne hautausmaalle ajaneet kuten ennenkin.

Ei nämä paikalliset mitään välitä kevyenliikenteen väylille pysäköinneistä. Tuossakin näkyy mersu parkkeeratun pyörätielle. Kadun toisella puolella on paku poikittain, että tukkii koko väylän. Taaempana vielä muita.

Sama parkkipaikoilla, parkkipirkot vahtivat ainoastaan onko maksu maksettu. Se jätätkö auton ruutuun vai johonkin sisäiselle kulkutielle ei ole väliä.

Juttelin joskus näiden parkkivahtien kanssa, eivät ymmärtäneet että mitä väliä sillä on. He tarkastavat maksuja, eivät kuinka toiset tukkivat kulkutiet.

Katselin tuota aitaa, pensas kasvaa läpi ja tekee tupsuja.Otin tuollaiset moottoroidut oksasakset ja tempaisin käyntiin.Paremmatkin leikkaukset on nähty, mutta ainakin tuo kuri koera kyltti näkyy. Meillä on kuri koira, sillä on kova kuri. Kyltti kertoo sen vieraillekin. Ovella ei käy kaupustelijoita. Asiallisella asiallakin tulevat seisovat veräjän takana odottamassa, että pihaan kutsutaan.Minun antaa ottaa luun hampaista, vieraille en suosittele kokeilla. Ainakin refleksit pitää olla kunnossa jos meinaa kokeilla…

 

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Kurin koiran kuri

Shaslik miehen tiellä pitää

Ensin hommataan teurastamolta sean kaelakarbonaattia. Otetaan samantien pari kiloa, edullista kun on. Lyödään maustetta päälle ja jätetään marinoitumaan.

Säkistä Põrgupõhja süttä, eli helvelin hiiliä grilliin. Tulta perään. Erityisen hyvää tuli, oikeastaan ainakin yhtä hyvää kuin Azerbaizanin pojilla. Makkaran paisto on taaksejäänyttä elämää. Koira tahtoi kävelemään, joten lähdimme.Koira on aivan intona kun näkee kaulaketjun. Hyppii ja ulisee riemuissaan. Juoksee ja haistelee. Koiralla on pitkä nenä ja tarkka hajuaisti.Sitä minä en käsitä kuinka koira innostuu kun löytää toisen koiran sitta kasan. Minäkin haistan koiran paskan metrin päästä, luulisi että koiran hajuaistilla menisi taju kun sentin päästä nuuskii. Mutta ei, oikein innostuu koirat paskan hajusta. Vetävät haisua nokkaan niin että nuppi tutisee.

Katselin netistä purjeveneiden myynti ilmoituksia.  Voi ihme millainen tarjonta Ruotsin maalla. Hinnat myös yllättävän halpoja. Pienempiä saa muutamaan kymmeneen tuhanteen kruunuun.

Oikein harmittaa kun on jo vene olemassa, ei voi uutta ostaa. Saisi kaikille tutuille esitellä kuinka sain jälleen hyvän ja halvan vehkeen. Onkohan minussa jotenkin sitä Vilenin vikaa, jos halvalla saa, pitää ostaa?

Kategoriat: Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Shaslik miehen tiellä pitää