Ihmeellistä jorinaa

Tulin taas aamulla Baltijaama suuntaan katselemaan. Olen vaihteeksi kotimatkalla, muttei sinne junalla pääse, rata on remontissa.

Kyllähän minä sen tiesin että rata on suljettu, mutta kunhan kävin katsomassa.

Tuossa on muuten se uusi juna tehtaan testeissä. Sähköllä toimii.

Odottelin vähän aikaa bussia, mutta lähdinkin kävelemään vanhan kaupungin läpi.

Vanha hansakaupunki tämä on.

Siitä vain ripein askelin mukulakiveä.

Bussijaam.

Ihmisiä odotti, kuka minnekin.

Lux Expressin bussit odottivat rivissä lähtöaikaa. Matka alkaa taas…

Kävin rannalla vähän aamukävelyllä. Ruotsalaisilla olikin huima matkailuauto, tukijalka ja kaikki.

Tässä on tätä vanhaa olumpialaisten aikaista rakennusta.

Tämä taas on Kalevi Jahtklubin puolelta, sinne on rakennettu komeat rakennukset. Kalevi Jahtklubi on satsannut kovasti viime vuosina.

Kalevin satamakapteenikin tuli töihin lippua nostamaan. Juttelimme niitä näitä.

Jatkoin matkaani, tässä kuvaa Kalevista joen toiselta puolelta kuvattuna.

Kävin myös kaupungilla katselemassa tätä vanhaa Keskustoria, on sellainen neuvostoliiton kuosi vielä.

Onhan tämä puhdas, mutta aika kulunut on. Kohta tätä ei enään ole, panevat paikat kuntoon.

Minä otan unet ja lähden takaisin Tarttoon…

Päästiin irti, vain pariksi päiväksi, mutta irti. Otin eläkeläisalennuksella elektrirattaan ja panin menemään. Eläkeläis alennuksella se on ilmainen. Samoin kuin Tarton ja Tallinnan kaupunki liikenne. Id kortin saa alennuksella ja monta muuta asiaa. Autonkin kävin katsastamassa keväällä, antoi 10 euroa alennusta.

Siitä vain pyörätietä kohti Tarton keskikaupunkia ja bussiasemaa.

Koukkasin vielä 50 metriä ja kävin katsomassa jokea. Joki on mielenkiintoinen, virtaava vesi.

Bussiasemalla oli sisäpiha täys näitä hassun näköisiä maakunta linjojen autoja. Ne on kilpailutettu myös ja nyt on vetovuorossa Hansa liinid.

Ja sitten Lux bussin kyytiin. Jos ja kun joku aikoo matkustaa lux bussilla niin varatkaa vähintään muutamaa päivää aiemmin liput. Tämäkin linja oli myyty loppuun jo edellisenä iltana ja katselin aamulla huvikseni kännykästä ja seuraava bussi johon olisi ollut tilaa oli vasta 5 tunnin päästä

2,5 tuntia myöhemmin bussi pysähtyi Tallinnan bussijaamassa, ihmisiä tulee ja menee. Minä tulen, toiset menevät.

Niin minä jälleen tänne päädyin. Yhdet markkinat vielä, sitten irroitan köydet…

Arkipäivä markkinoiden jälkeen kulkee vaisusti.

Puut kukkivat, pettämätön kesän merkki.

Kesän kunniaksi syön reserviläisten kermajäätelöä vohvelikartiossa. Vaikken reserviin enään kuulukkaan, enkä enään nostoväkeenkään..

Aamulla odotellaan taas asiakkaita. Suomalaiset on hyviä asiakkaita, kun niitä vähän ärsyttää hyökkäävät kuin hauki kaislikosta särjen perään. Se on sellainen refleksi, ei harkittu teko.

Nämä virolaiset jotka asuvat tuossa takana talossa, olivat keksineet myös liike idean. Alkoivat soittamaan ja laulamaan. Ei tämä mies oikein soittaa osannut mutta yritystä oli kovasti. Alla oleva esitys on kyllä Olavi Virta joka osaa laulaa ja soittaja soittaa.

Kävivät minulta ensin nuo siniset hatut ostamassa, sitten lähti. Suomalaiset välillä kuorossa lauloivat ja kaivoivat lompakkonsa esiin ja antoivat rahaa. Sitten tulivat minun luokseni ja kun kerran lompakko oli valmiina niin aloin kauppapuheet. Houkutteluni puri ja taas alkoi hirmuinen hässäkkä.

Välillä läksin tänne Meidän Gruusia kioskille ostoksille.

Hatsapuri, se on sellainen ruoka jonka syötyään jaksaa kyllä. Naapuri teltassa omistaja katsoi kateellisena, kun heiluin kuin heinämies. Jostain syystä miehille jotka kokeilevat pellava lippistä, ne tykkäävät kovasti kun kehuu että melkein kuin herrasmies kun päähän tempaat.

Mutta tulihan se ilta ja karavaani läksi jälleen omille teilleen.

Vielä luetaan tuohen käppyrät ja käydään suihkussa ja syödään. Tulee hyvä uni….

Markkinat on hyvin turvattu, GSG valvoo järjästystä.

Nuoret miehet on päässeet pätemään. Katselin ensin että näillä on pussihousut jalassa, mutta ne olivatkin reisitaskut täynnä tavaraa. Perstaskussa vielä kokakola tölkki. Ei minun housujen perstaskuun sovi koka tölkkiä, eikä sovi mihinkään taskuun. Mikseiköhän nämä ota reppua selkään? No mitäs se minulla kuuluu, vähän vain erikoisen näköistä.

Kyllä täällä vipinää riittää ja huuli lentää. Naapuri katseli ihmeissään kun tämän teltan edusta tyhjillään ja meillä armoton meno. Sanoin että puolet niistä oli suomalaisia, jotka tulivat kuuntelemaan minun mesoamista.

Sieltä niitä tulee portista yhtenä sutena. Kyllä täältä pesee, antaa tulla vain…

Aamulla oli televisio kuvaamassa markkinoilla.

Ennenkuin markkinat alkoivat oli vielä aikaa kuvata nämä muutama kuva. Sitten koko kuvaaminen unohtui.

Yhdet suomalaiset ihmetteli miten onkin suuret markkinat. Kerroin markkinoiden historiasta. Pääsin myös ilahduttamaan yhtä eestin neitoa. Tämä ei minua huomannut teltassa ja pääsin huikkaamaan:”Kappas, vanha morsian.” Luulin ilahduttavani, kun vuosien jälkeen huomioin. Mutta katsoi vähän happamasti, No olihan tämä nykyjään paremminkin ikäneito, olenhan kyllä minäkin vanhennyut.

Auto tungetaan täyteen asioita. Tavaraa niin perusteellisesti. Sitten vain hurautin Türin kaupunkiin, alkaa Türin kukkamarkkinat.

Muitakin on jo tullut, karavaani on liikkeellä ja alkaa kokoontua.

Tuosta se lähtee.

Suurin osa myyjistä onkin kukka ja pensaiden myyjiä.

Tavarat pöydille, aamun ryntäystä odottamaan. Aamulla se tominta alkaa…

Muutaman tunnin perästä aloin ihmettelemään, mitäs minä täällä teen? Minun pitää huomenna mennä vaihteeksi markkinoille. Panin luukut kiinni ja kokosin tavarat reppuun.

Kävin vielä katsomassa täällä sataman pohjoislaidalla jonkun hienoa venettä. Oikeastaan molemmat olivat hienoja. Piirivalve oli luovuttanut, hajoittanut kojunsa ja muuttanut johonkin.

Kävelin kadun varteen ja numero 8 bussin selkään.

Se tuo suoraan täältä Piritalta Baltijaamaan.

Eihän minulla mitään asiaa tänne ollut, jäi vain vähän ylimääräistä aikaa patsastella.

Kyllähän Tallinna hieno on.

Tulin ensin numero 2 bussilla Baltijaamasta. Se olisi mennyt suoraan Bussijaamalle, päätin kuitenkin kävellä vähän tässä virun ympäristössä.

Lopuksi kuitenkin bussijaama. Minun lux saapui, kuljettaja antoi minulle, lux asiakkaalle pullon vettä ja toivotti tervetulleeksi. Lux vie pimenevään etelä eestiin. Kotiin vaikka yö tulisi…

Ei muuta kuin GO bussin selkään ja kohti bussijaamaa.

Tai ei kaupunki bussit sinne aja, hyppäsin tien toisella puolella alas ja kävelin.

Kävin vielä tuota Äiti jokea katsomassa, se on ihan bussiaseman takana.

Lux, kaikkien bussien äiti. Taas tuli lopuksi täyteen bussi. Muuta kuin panee turbon vinkumaan ja menoksi.

Vielä Ratikan ja yhden bussin jälkeen olinkin Piritalla. Oi kuinka kaunista merellä.