Heräsinkin oikeaan aikaan kuulemaan merisäätä. Talvella nukkuu paljon pidenpään, purjeveneessä kesällä herää auringon noustessa.
Suomenlahti:
Illalla länsituulta 18 m/s.
Haa tuulia lupaa ja saderintama onkin jo saapunut….
Jälleen osuin saunan laituriin. Alankin pitämään yhdenmiehen talkoita, laitan vedet kuntoon ja lämmitän saunan ja katson saunan ikkunasta, kun tuulee ja vettä sataa.
Moottorilla ja purjeella vuorotellen, lopuksi Helsingin kaupunki.
Matkalla on myös muita kulkijoita, niillä lentää vaahto persiistä.
Näiden ensimmäisten aallot ei häiritse. Ne ovat oman armeijan tekosia. Sillä touhulla on tarkoitus.
Nämä jälkimmäiset taas välillä käyttäytyvät kuin viholliset..
Tammisaaresta lähdettyä on näkynyt 100000 haahkaa ja miljoona allia, sekä 5 hyljettä.
Aamusella koneet käyntiin ja 20 mailia toiseen saunasaareen. Täällä on jopa ihmisiä.
Sumuja pitelee, ei haittaa kun ei ole määränpäätä. Jos sumussa tahtoo johonkin tiettyyn kohtaan löytää, se on joskus vaikeaa. Mutta kun ei ole määränpäätä niin samahan se mihin eksyy…
Ei olekaan tänään aika lähteä. Vettä sataa, tuuli vastainen ja lämpötila 5 astetta. Vielä muuttuu paremmaksi, kun vain jaksaa odottaa…
Näljässä ei tarvitse olla.
Ei jaksanut olla kaupungissa. Sumussa eteenpäin kunnes saaren rannassa näkyi sauna. Poijuun kiinni ja sauna lämpiämään…
Niin saa kuulemma tehdä jos on merihädässä
Taitaa Tammisaari olla paremminkin kesäkaupunki.
Missä kaikki ovat?
Huomenna on kyllä lähdettävä eteenpäin.
Pubin vessanvieressä oli tälläinen mietelause-taulu.
Eli lyhyesti, kun alat tyhjän asian takia nokkaa nyrpistämään, on aika lähteä merelle. Ja ei tunne veden makua ennen kuin on jano…
Linnut vahtivat untani öisin, veneessä tulee hyvä uni.
Muuttolinnut ovat palanneet ulkomailta ja minä…
Meri ei ole kaukana, purjeveneen kannella seisten vesi näkyy.
Tänään laitetaan purjevene vesille ja alkaa kesäinen elämä. Syksyn pimeys ja luovuttamisen meininki on vain paha uni.
Kaupassa matkaan tarttui tälläinen Taimi, Eestin nimeltään Võõrasema. Sen laitan veneen perään Suomenlipun viereen ja lähden seikkailemaan. Halukkaat voivat osallistua löytämisen riemuun vaikka lukemalla tätä sivustoa.
Viisi kuukautta tuli veneiltyä. Eestissä, Ruotsissa, Suomessa, Ahvenanmaalla. Maileja tuli vajaa 1900, ei erityisen paljon.Hyvästi jättö on surullinen hetki, mutta uusiin seikkailuihin talveksi. Huomenna vene ylös telakalle, mutta keväällä uudestaan, heti vappuna Suomeen purjehtimaan. Siihen asti, maailma on kotini….
Routa ei kaikkia porsaita kotiin aja…
Tuulta piisaa ja vettä ja pimeyttä.
Pakenin viikonlopuksi Eestinmaalle. Kohta takaisin Suomeen nostan purjeveneen ylös ja lähden talveksi ulkomaille. Reissuumiehen koti on siellä missä selkäreppu.
Lyhyesti, hyvästi jää, ensikeväänä uudestaan vesille…….
Aamulla on laituri kuurassa, kohta pitää jotain keksiä.
Aurinko lämmittää nopeasti kuuran pois, mutta aurinko nousee jokapäivä myöhemmin ja laskee aiemmin.
Hanhet nostelevat varpaitaan, niillä on myös mielessä että voisi lähteä etelämmäksi. Taidan kohta nostaa veneen ylös ja seurata niitä.
