Navakassa länsituulessa kulkee veneitä jos jonkinlaisia.Saksalaisilla oli erikoinen vene, tai pieni laiva. Tuollaisella ei kyllä laituriin saa keula edellä, rantautuikin Lotsuddenin puolelle tuuleen perä laituriin.
Toiset saksalaiset olivat taas tälläisen pienen purtilon kanssa liikkeellä. Yksinkertaisuus on valttia. Rantautuivat myös hyvässä tuulessa, purjeella, kun ei moottori toiminut. Myöhemmin näyttivät saavan koneen toimimaan. 
Hollantilaiset olivat taas varustautuneet kaikella. 8 erilaista antennia. Kumivene perämoottorilla, tuuliperäsin tuuligeneraattori, aurinkopaneelit, kaikki hienoudet. Luulen että sillä pienellä saksalaisten venholla tuntee olevansa lähempänä luontoa.
Tämä kaupan laituri olikin hyvä tuulen suojainen paikka. Kaikkein suuremmat veneet ei syväykseltään tähän saa.
Tuollainen pieni Ruotsalaisten purtilo tuli katsomaan paikkaa tuulen suojaan, tässä navakassa sivutuulessa. Tuollaisella pienellä perämoottorilla ei kyllä ole helppoa, ei sillä peruutella tuulessa, kaiken on onnistuttava kerralla.
Viittoilin miehelle että tule minun kylkeeni. Yritin huudella että älä yritä poijua kiinni, tule vain kylkeen. No yritti poijua tuulenpuolelta, eikä saanut. Ajautui minun poijuni viereen, sai siitä kiinni ja jäi kiinni minun poijuliinaani. Pelastin köydellä vetämällä nämä sieltä kunnialla rantaan. Hytissä oli vielä märkiä pieniä lapsia suojassa rantautumisen ajan. Nauroivat vain lapset kun ulos tulivat. Tarjosin niille suklaata, iloisia pieniä purjehtijoita.
Taitaa olla jälleen aika lähteä reissunpäälle.