Me käymme nuoren miehen kanssa ihmettelemässä maailman ihmeitä. Miksi tuo auto on tuollainen? Miten sen voi selittää?
Miksi tie on niin suora ja välillä on niin paljon mutkia?
Miksi kalastajat lähtevät aamulla kalaan?
Kuinka riemukasta onkaan kun uskallus riittää ja lähtee yksin jollalla seikkailemaan.
Sitten tulee aika. Lapsen ratas pakitaan pahviin ja viedään Cargo bussiin ja soitetaan taksi. Lapsi istuu taksissa Nanan kanssa ja katsomme toisiamme lasin läpi, hymy on vähän väkinäinen. Taitaa molemmilla vähän huuli väpättää. Taksi vie heidät lentokentälle ja minä katson satamasta kun potkuriturbiini nostaa korkeutta siniselle taivaalle jä lähtee kohti Tallinnaa. Meillä oli maailman paras viikko, vauhtia riittää…