Nukkumaan auringon laskiessa, herään auringon nousuun. Talvella meinasi tulla pitkät yöunet, keväällä ne on sopivat. Juhannuksena taas tahtoo jäädä lyhyeksi. Mutta sellaista elämä on.
Join aamukahvit ja päräytin Kubotan käymään. Minä aina ihmettelen, mikä minut tänne reservaattiin johdattaa. Mutta on tässä hyvätkin puolensa. Näin aamulla kun lähtee ja katsoo taaksejäävää maisemaa ja hyräilee mielessään hiljaa, niin mieli lepää ja tuntee olevansa vapaa kuin taivaan lintu.
Säätiedoitus lupasi kauheita, alkaen lumisateesta.
Ei lunta kuitenkaan tullut, välillä vähän vihma sadetta. Ei haittaa.
Veden lämpö näytti täällä avoimilla vesillä +4 astetta. Välillä oli tuultakin muutama metri, sekin vastaiseen. En ole vielä vajonnut vai noussut sellaiselle hulluuden asteelle, että lähtisin tihkusateessa +4 lämpötilassa luovimaan vastaiseen.
Minä keitän Gruusialaista teetä lämpimikseni ja muistelin reilu vuoden takaista Gruusian matkaani haikeudella.
Sammunut majakka, Rönskär.
Näin yhteensä 3 hyljettä. 2 oli sellaista tavallista lajia, tämä Hylje on öljyntorjunta alus.
Muitakin on liikkeellä.
Lopuksi saavuin Helsinkiin.
On alkanut arveluttaa blogin kirjoitus, no onneksi ei ole Twitteriä eikä Instagrammia. Enkä oikein tarkkaan ole edes selvillä mitä ne oikeasti ovat. Minulla ei ole kuin tämä epäsosiaalinen blogini. Ketähän ne 3 seuraajaa ovat?