Tilanne on vakava. Pakkasta on riittävästi. Tuo kello on kyllä aivan väärässä ajassa, kello on 5 aamulla.
Karavaani on löytänyt paikalle. Tartu, keskustan jalankulku katu. Telttoja alkaa nousta.
Paljon tuttuja myyjiä, kävin juttelemassa.
Alkaa laada melu.
Kohta alkaa tapahtua.
Nyt läksi. Aurinko paistaa ja ihmiset parveilevat.
Haukankatseellani yritän tunnistaa joukosta suomalaiset. Usein onnistuukin.
Suomalaiset ovat hyviä asiakkaita. Pari rouvaa tuli katsomaan, kun suomeksi toivotin hyvää huomenta. Olivat osto aikeissa. Kysyivät suuruusta, sitten sanoivat että minä otan tuon. Sitten vasta kysyvät mitä maksaa. Ei silti, kyllä minulta tarvittaessa tinkiminenkin käy.
Nälkä pääsi yllättämään. Ukrainan kohvik, sinne.
Ukrainan neito jakoi ihmisille ruokaa tiskiltä. Ei meillä oikein yhteistä kieltä ollut.
Mutta tokaisin dievuskalle että bors keitto, krasnaja supp. Oi kun olikin hyvää. Minä tuen ukrainalaisia ja ne minua. Slava Ukraina!
Markkinat on käyty. Bussi lippu on jälleen ostettu. On aika…