Aamusta purjeet ylös ja merelle. Vähän on jo nuo purjenumerot haalistuneet, kuten myös laivurin hiukset. Aurinkoa on molemmat saaneet. Silti molemmat vielä hengissä.
Vallisaaren yli korsteenit näkyvät kun laivat Kustaanmiekasta ulos lähtevät.
Yhtäkkiä näin laivojen joukossa tuttavan, Prinsessa Anastasia.
Prinsessa Anastasia on jaloa sukua, Romanova. Tiemme kohtaavat missä milloinkin, samoin kuin sen Viking Amorellan kanssa. Kun kohtaa kaikenlaisten Starien tai Megastarien ne unohtaa, mutta kun kohtaa jalosukuisen prinsessan kanssa sen muistaa.
Lopuksi matkani jatkui ja päädyin Suomenlinnaan. 
Suomenlinnassa tuommoinen, mikä lie Prinsess oli laiturissa. Katselin että veneen nimi on Fat Lady, kannella istuksi täti. Sitä piirrosta nimen vieressä mietin, että se oli tämä täti kauan sitten.
Myöhemmin kun kuvasin venettä, samassa tajusin että nimi on First Lady, ei Fat lady. No ehkä se oli tämän omistajan prinsessa. Jokaisella on oma Prinsessa, tai ainakin pitäisi olla…