Aamulla ihmettelin että jossakin on vika, purjehdus ei kiinnostanut eikä maittanut. Pelästyin että minussa täytyy olla jokin vika. Mietin onko minulla jokin sairaus päällä.
Katselin merelle mutta ei se siltikään kiinnostanut.
Netistä katselin säätietoja, uhkaavat maanteille liukasta, no onneksi en ole maantiellä. Päätin sitten alkaa askartelemaan.
Aikani johtoja tinailtuani sain merivhf puhelimen ymmärtämään sijaintinsa. Ja siitä se lähti toimimaan. Heti kohta tulikin Turku radion liikennevaroitukset ja jäätiedoitus.
Perämerellä 45-75 senttiä kiintojäätä. Otso, Kontio ja Polaris avustavat Perämerellä. Alusten pitää olla jäävahvistusluokitettuja ja niissä pitää olla vähintään 4tuhatta tonnia kuollutta painoa. Silloin avustavat.
Kuten mielensäpahoittaja, se torisija, tahdon itse kaikki hommat hoitaa, en tahdo olla avustettava missään muodossa. Jos en itse pärjää niin perkele olkoon sitten ilman.
Meni loputkin menohalut tälle päivälle. Joten möllötän täällä möljällä ja teen yhdenmiehen talkoita. Jokupäivä vielä tästä lähden. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, se päivä ei ole kaukana. Se hetki että lumisateen vastenmielisyys häviää lähtövietille tulee vielä, yleensä vielä yllättäen itseni ja joskus toisetkin.