Noniin, nyt pääsin lähtemään. Ensin Tarton bussiasemalle.
Ihmisiä bussijaamassa. Kuka mihinkin.
Sieltä se minun Lux saapuu. Ajallaan kuin aina. No pari kertaa on vähän lähdössä myöhästynyt ja kerran Riiasta Pärnuun oli myöhässä. Muuten ajallaan. Ja minä olen tuolla Luxilla matkustanut niin paljon ettei sitä kukaan usko.
Kuljettaja toivotti tervetulleeksi, kysyi minulta, vip asiakkaalta otatko pullon vettä?
Otinhan minä veden ja automaatista kahvin. Se automaatti kahvi on hyvää, ärjyn makuista cappucinoa.
Ihmiset alkaa olla mukana, sitten mennään. Automaatti robotti lyö suurempaa ja suurempaa pykälää silmään ja matka alkaa. Tunnen olevani matkalla, hyvä fiilis.
Katselen maisemia ja kuuntelen äänikirjaa. Menossa on edesmenneen, eversti Martti J Karin elämänkerta.
Lentokenttää lähestyttäessä alkaa näyttää lupaavalta, taitaa tulla kelirikko keli. Pienessä koneessa saa vauhdinhurmaa.
Vähän vielä odottelua.
Sitten kaikki lennukkiin ja matka jatkuu.
Nyxairin karkki suuhun ja menoksi.
Helppo lentohan tämä oli, välillä vähän pilveä, muttei hypännyt.
Kuressaareen oli tullut vierasveneitä. Minäkin nostin lipun että Oskar tietää että paikalla olen..