Kunnon markkinoilla on monta esiintymislavaa. Täällä niitä on 3. Lauantai iltana on vielä urheilukentällä show. Siellä esiintyy Anne Veski. Eihän se suomalaisille mitään sano, mutta eestiläisille sanoo. Ollut noin 40 vuotta pinnalla ja esiintyy vieläkin paljon.
Musiikki kantoi hyvin autoon, ei se silti häiritse, musiikki oli hyvää. Ei känniläisten raakkunaa joka vie hermot. Aamulla oli hiljaista ja sumuista, kunnes aurinko vei sumun.
Kaikki valmiiksi, kohta alkaa taas se hullunmylly.
Valmiina, läks.
Mistä tuhannen ihmisen kylään tuleekaan näin paljon ostajia?
Monella 50 euron raha kourassa, sanoivat ettei ole pienempää. Minä että raha ei ole ongelma, se jos sitä ei ole on ongelma. Joku kysyi että jos pankkikortilla saisi maksaa. Minä että ei, kuikas sinä markkinoille tulet tyhjän rahakotin kanssa? Mene automaatille hakemaan rahaa, katso nyt kun lapsillasikin suu jo mytristelee.
Oli siellä automaatillakin aika jono.
Silloin kun myyntitaktiikka on äärimmilleen hiottu ja ihmisiä on tappituntumalla alkaa tapahtua. Joku tahtoo tinkiä, minä nostan hintaa. Ostaja alkaa ihmetellä miten hinta nousi? Minä että luulin sinun haluavan tinkiä, katsotaan mihin päädytään. Päädyttiin 50 senttiä alle hintalapun hintaan ja kaikki olivat tyytyväisiä, myös sivuta katsojat.
Iso remmi päälle ja myyntipuheet. Monta kertaa joku kysyi että oletko suomesta? Kerroin että olen sielläkin ollut paljon, siksi on vähän aksenttia jäänyt.
Tulihan se pitkän päivän iltakin, kaikki myyjät olivat väsyneitä, myös minä. Huomenna tempaistaan vielä kovemmin. Sellainen loppu riuhtaisu…