Aamulla se hurskas mies teki lähtöä. Teki niin mieli kysyä, että et kai lähde maksamatta. Tämä otti asian puheeksi, tokaisi :”Eivät käyneet rahaa keräämässä.” Minä yritin ehdottaa että kun minä jään tänne voin maksaa kun tulevat, annat 75 euroa minulle. Ei mennyt läpi.Kävin näitä toisia satamia kiertelemässä ja katselemassa. Satamavahdit on ärhäkkäänä perässä, kysyvät olenko eksynyt.Yhdessä satamassa oli outo purjevene, ei yhtään ikkunaa kyljessä. Luulisi olevan perin pimeä sisältä. Puhtaan valkoisella kannella ei mitään ylimääräistä, kyljet kiiltävän mustat.Kävin myös leirintäalueella kääntymässä.Sielläpäs oli paljon väkeä, myös paljon suomalaisia.Nämä Saksalaiset oli liikkeellä oudolla autolla, mihinkähän sellaista tarvitaan? Ohjaamosta näkyi olevan kulku myös tuonne takakonttiin. Vähänkin syrjemmässä oli rappiolle menneitä taloja, sekä ihmisiä, joista kukaan ei huolehtinut. Olivat oman onnensa nojassa.Sitten taas näitä hienompia paikkoja.Tässä viereisessä kauppakeskuksessa oli tuollainen syöttölä. Jono oli merkkinä että ruoka kelpaa.Minä otin kanashaslikin ja perunaa ja salaattia, sekä tuollaisen jälkiruoan. Annos maksoi hyvällä näköalapaikalla 4.9 euroa, tarjoilija tuli ja vei astiat pois. Ei täälläpäin asiakkaita kiusata astioiden kantamisella, henkilökunta on sitävarten.Saavuin veneelle, aika lämmin on paatissa.Seurasin neitojen prinsessaleikkejä, hihkaisin että hymyile.
Mutta nyt on jälleen aikaa kertynyt varastoon, on aika lähteä. Olin jälleen viikon Riiassa, suuntana Igaunija…