Numerolukko, varmuuden vuoksi

Kaupungintalon aukiolla on aina katusoittajia soittamassa ja laulamassa. Taitaa olla hyvä kohta kerätä rahaa turisteilta.Riikaa kutsutaan kissojen kaupungiksi, sillä oli jotain tekemistä Hansakaupunkien kanssa.Puiston yhteen siltaan on laitettu lukkoja, niiden idea on että rakastavaiset laittavat lukon siltaan, heittävät avaimen veteen. Sen jälkeen asiaa ei saa peruttua, avain on kadonnut ja lukko ikuisesti sillassa.Jotkut jotka tietävät elämästä jotain , käyttävät varmuuden vuoksi numerolukkoa. Tai sitten nämä ovat sen vahingossa tehneet. Jos alkaa homma kaduttamaan, katsoo paperista numeron ja ottaa lukon ja viskaa sen pois. Ei tarvitse vanhoja lupauksia muistella, eikä lukko sillankaiteessa muistuta ikävästi. Siitä vain lukko pois sillan kaiteesta sekä sormus sormesta ja elämässä eteenpäin.Ihmisiä ja matkamuistojen myyjiä on paljon, ilma on hieno.Tänne vapauden patsaalle on jälleen tullut kunniavartiot. Latvialaiset osaa arvostaa vapauttaan.Tänään liikuin vain kävellen, mutta Riiassa ja monessa muussakin Baltian kaupungissa toimii hyvin tämä Marstruut taksi systeemi. Pikkubusseilla ajettava reittitaksi. Maksaa kertalipuilla sen 1.15 sivu, saman kuin ratikat tai normaalibussit.Haahuilin kaupungilla.Lopuksi tuli ruoka aika, Turskaa ja perunaa ja kanttarellikastiketta. Sitä saa vain veneessä, ei löydy ravintolassa, luulen niin.Satama meinasi välillä melkein tyhjentyä, päivällä ja illalla tuli kuitenkin veneitä. Kukaan ei kuitenkaan rahaa ole kerännyt vieläkään. Jos jotain saa ilmaiseksi niin yleensähän sitä jonotetaan vaikka vuorokausi, kuten esim muoviämpäreitä. Tänne ei kuitenkaan ole jonoa, ehkei huhu ole vielä kiirinyt…