Usva nousee joesta kun äijä lähtee aamulla fillarilla ajelemaan. Yksi naapuri kysyi kerran talvella, että miksi lähden aamulla talvella 20 asteen pakkasessa fillarilla pimeyteen? Vastasin että pitää näyttää ettei suomalaiset niin pehmeitä ole.
Mutta ei kaikki Eestiläisetkään mitään pehmoja ole.
Äijä veti rannalla tuollaisen neopreeni märkäpuvun selkään ja lähti kauhomaan jokea alavirtaan. Yritin huudella että mihin menet, ei kuullut, tai halunnut kuulla minua. Sinne häipyi kohti Peipsi järveä
Minä en oikein ymmärrä että mikä siivousvimma näillä Tarttolaisilla on. Tuo traktori tulee vastaan joka päivä, tänään ei ollut yhtään lehteä tai mitään pudonnut puistoon, veteli harja ylhäällä eestaas käytäviä. Toisella puolella jokea yksi puhalteli lehtipuhaltimella, ei sielläkään mitään näkyvää ollut, lehtipuhallin kyllä löysi jotain hiekkapölyä joka lensi ilmassa. Yksi äijä ajaa joka aamu pakettiautolla ja katsoo onko roskiksissa jotain pois viemistä. Aina välillä näyttää joku roska olevankin. No tuleepahan työllistettyä.
Minä päädyin kotiin takaisin.
Vesi joka tulee hanasta oli pahaa.
Pakkasin asioita mukaan retkelle.
Takakontti täyteen asioita.
Kohti pohjoista, täyttä laukkaa.
Hiphuraa, saavuin purjeveneelleni. Jos ei ehdi purjehtimaan, niin edes veneeseen nukkumaan. Vesisängyssä tulee hyvät unet….