Taas oli säpinää, aamusta ensimmäiseksi markkinoille. Poliisilla ja rajavartijoilla oli oma kioski. Se oli tuossa pelastuslautassa.
Minusta tuo 100 ihmisen oli mahtavan kokoinen pelastuslautta. Piirivalven miehet kertoivat että 500 hengen paukkulautta on myös ihan tavallinen.
Juttelin tunnin verran näitten kanssa, kaikesta mahdollisesta asiasta tuli juttua. Pelastusliivien käytöstä ja heidän uudesta vesijetistä ja piirivalven kyvystä valvoa veneiden kulkua, kun veneitä on paljon. Yhdestä veneonnettomuudesta jossa 2 poliisia kuoli, ja sitärataa.
Sitten otinkin fillarin ja hurautin 5 kilometriä, Roomassaaren satamaan.
Siellä olikin jo odottamassa eestin laivaston lippulaiva miinijahtija EML Admiral Cowan, M313. 
Vahtimies seisoi laivan edessä, kysyin luvan: ”Saanko astua laivaan?” Vahti lupasi ja niin astuin laivaan. Eestillä on yhteensä laivastossa 5 laivaa.
Eesti on näiden liittolaistensa kanssa tehnyt työnjaon, he keskittyvät merimiinojen raivaukseen. Heillä onkin siihen ihan kykenevä kalusto. Tämä Admiral Cowan on lasikuidusta tehty laiva, magneettimiinat ei sitä tunne.
Kuljin laivassa pari tuntia, keskustelin mielenkiintoisia keskusteluja upseereiden kanssa laivan kyvyistä ja merimiinojen versioista. Merimiinat eivät enää ole mitään sarvimiinoja, itseasiassa ne on jopa kansainvälisten sopimusten mukaan kielletty. 
Omasuoja ei laivalla kummoinen ole, muutama konekivääri, muutama raskas konekivääri ja yksi kaksois automaatti it tykki jonka suomalaiset lahjoitti. Mutta eihän tällainen yksin kulje, se on aina saattueessa mukana.
Kysyin johtokeskuksessa että näytättekö minulle konehuonetta, totesivat että yleensä ei näytetä. Vastasin että ymmärrän, mutta kysymys oli että näytättekö? Upseeri kävi kysymässä laivan konepäälliköltä luvan, konepäällikkö tuli itse minulle esittelemään. Yllättävän pienellä teholla laiva liikkuu, 1000kW koneita on 2 kappaletta. Näillä kulkee sen 13 solmua. Siinä on myös agrikaatit ja sähköpotkurit, kuulemma ei magneetti anturit havaitse. Näitä käytetään kun varotaan miinoja.
Mielenkiintoinen vekotin. Eihän näillä Eestiläisillä oikein rahaa ole, mutta tahtoa puolustaa maataan sitäkin enemmän. Ja onhan näillä sitten nämä liittolaisetkin, jotka ovat luvanneet auttaa.
Satamassa vielä pikaruokaa. En ymmärrä millainen suu pitää olla, että saa kunnialla haukattua tuollaisesta. Minä olen kuulemma suurisuinen, soitan suutani. Mutta koko naama on majoneesissa kun haukkaa.
Sitten tulikin kiire, se mahdollinen ukkonen alkoi lähestyä. Aika kovasti fillari kulkee tarvittaessa.
Ukkosenjumalat ovat pahalla tuulella. Piileksin enkä suotta ärsytä näitä…