Nyt on jälleen tilaa palvelimella. Ei mennytkään ihan kokopäivää selvitellessä miten saan lisää tilaa. Yritin soittaa, jostain intiasta vastasivat. Kyselivät jotain, josta en ymmärtänyt yhtään mitään. Eli ihan normaalia tietotekniikka turaamista.
Hermostuin niin tuosta turaamisesta että viskasin kameran sohvan alle laatikkoon. Hyvä etten mereen viskannut masiinaa. Meinasin suutuksissa lopettaa koko Birgitta seikkailun kirjoittamisen. Aloin uudestaan tutkia asiaa ja sain lisää tilaa ostettua. Olen nyt muutanut kuitenkin mieleni ja jatkan kirjoittelua.
Lähteelässä kävin yöpymässä, ihan kiva paikka. Tuollainen vene oli kauempana.
Polun toisessa päässä olivat.
Yhden kuvan tempaisin, toisella oli jopa pelastusliivit päällä. Ohimennessäni kuulin kun soperruksesta sai välillä jonkun sanan selvää. Välillä kuului sana Atlanti, välillä viina. Kai olivat atlantin ylitykselle treenaamassa. Nousivat ylös ja kaatuivat käsikädessä toverit katajikkoon. Kaikkea sitä näkee.
Tuolla kävin, se on Porkkalassa lintutorni, vai onko nyt sitten näkötorni. Kiikarilla tähyillen näkyi Tallinnan tv-torni Piritalla. Tuli hyvä mieli, hymyssä suin läksin veneelle ja kohti Helsinkiä.
Taivaalta alkoi kuulua säksätystä, sudenkorennot lentelivät kosiolennolla. Aika erikoisia juttuja, kävivät saaren yläpuolella, lensivät nenät vastakkain ja taas erkanivat.
Välillä pyörähtivät ympyrää kuin valssisa.
Armeija näyttäytyi ja näytti lippua myös mulla kapineilla.
Mukana myös sininen reservi, linnakevene Lavansaari.
Lopuksi saavuin tänne, Tervasaaren kannas. Onpas paljon veneitä, satama on täynnä…